sunnuntai 16. marraskuuta 2008

Äänen lumoa Kantiksessa 15.11.





Äänen lumo -klubi Kantiksen alakerrassa veti paikalle aika hienosti väkeä. Esiintyjiä oli neljä, kalja maksoi 3,20 ja väleissä soi niin vähäeleinen jazz kuin vanha hiphoppikin.

Tapahtuman avasi painijanaamarin taakse piiloutunut The Hoopo. Samplerista irtosi hauskuutta Spede-sitaateista ties mihin ja keikka kantoi aikansa ihan kohtuullisesti. Loppua kohden homma kuitenkin kääntyi tylsähköksi eikä kuulijalle ollut tarjolal mitään ihmeitä. Ihan mukava avaus kuitenkin, ei siinä.

Taneli Tuomisen saksofonisoolosta ei antaumusta puuttunut, minkä saattoi arvata jo hänen Arabian kirjastossa joitain viikkoja sitten antamansa esityksen perusteella. Sen jälkeen, kun yleisö luuli miehen puhaltaneen viimeiset henkäyksensä lattialla maaten, irtosi energiaa vielä soittimen vaihtoon ja erikoisen putken puhalteluun. Keikka oli sinänsä soolohenkeensä nähden varsin pitkä, mutta klubin tunnelma - ihmiset puhuivat sumeilematta keikkojen päälle tutun hiljaa keskittymisen sijaan - mahdollisti esityksen venymisen ilman väsyttävää lopunodotusfiilistä.

Sitten lavalle nousi Kuupuu ja Jaska. Pitkästä, pitkästä aikaa tuli sellainen olo, että saundia tehdään livenä, äänilähteitä on paljon, niitä osataan käyttää ja lopputulos on äärettömän hieno. Keikka lähti suhteellisen nopeasti käyntiin ja Kuupuun nerokas Jonna Karanka yhdessä Jaskan (?; sivistykseni ei kanna pitkälle) kanssa loihti pian esiin erittäin hypnoottista, aidosti elävää ääntä jonka lähteenä oli niin samplet, pillit, rumpu tai kuin singing bowlkin. Mieleen tuli Alio Dien droonahtava toisto parhaimmillaan, mutta yhdistettynä rohkeaan kokeilevaan esitykseen. Loistosetti.


Menopankin räjäytti viimeinen, mutta kaikkea muuta kuin vähäisin akti joka osoitti, ettei Äänen lumossa rajoituta pelkkään taiteellisesti puolustettavampaan hienosteluun. Akahiljasen samplerista lähti pian niin hyvä meininki, etten muista sellaista kuulleeni sitten Synapscapen keikan vuonna 2005 (http://www.radiumclub.net/past.php). Hyvällä itseironialla liikkeellä olleen Akahiljasen vauhdikas ja mielettömän mukaansatempaava jytke toi paikoin mieleen Robin Storeyn (Rapoon) myöhäistuotannon ideat, mutta huomattavasti vähemmän jumittavassa hengessä. Taustamateriaalina toimi kaiketi niin tunnetumpi kuin vähemmän tunnettu tavara tanssimusiikista ties mihin ja samplerin soitto sujui loistavan käsityön hengessä. Kuinkahan usein Äänen lumon tapahtumissa yleisö intoutuu tanssimaan? Lopetan asiallisesti toteamalla, että ihan helvetin hyvää meininkiä alusta loppuun ja suuri kiitos aivan täysiä (tm) vetäneelle artistille.

HUOM! Kimmo Modig lisäsi CoSin sivuille kattavan kokoelman musiikkia tapahtumasta: charmofsound.org/media.html

Kuvien taiteellinen asettelu: bugittava blogspotin käyttöliittymä.

4 kommenttia:

Rene Kita kirjoitti...

Jaska on kuvasta päätellen Jaakko Tolvi, jonka n. miljoonaan projektiin lukeutuu rumpujen soitto yhtyeissä nimeltä Rauhan Orkesteri, Sir Trio, Pymathon, Master Qsh, Basamahat (tjsp.), sämpleily Semumuumiona sekä erinäinen häröily Lauhkeissa Lampaissa. Lisäksi olen tainnut nähdä hänet monen free-folk-yhtyeen riveissä ja rumpuduettoa soittamassa Chris Corsanon kanssa. Hengästyttävä mies. :)
Kiitos raportista. Tähän tuli linkki ooooo-listalle.

Antti kirjoitti...

Kiitoksia tiedosta, näemmä _suhteellisen_ aktiivinen kaveri :). Huomasin tässä, että lukihan miehestä informaatiota CoSin keikkamainoksessakin mutta huonosti tuli näemmä sekin tavattua etukäteen...

kkv kirjoitti...

Live-ääntä keikalta löytyy os. www.charmofsound.org/media.html

kkv kirjoitti...

Oho tajusin vasta nyt Akahiljne-arvion lukiessani uusiksi, että tuo Robin Storey on yhdestä kaikkien aikojen lempibändistäni, Zoviet Francesta. Kunnioitettava vertaus!