perjantai 23. tammikuuta 2009

Muutama arvio perjantain ratoksi

















Lau Naun
tuoreehko käsintehty CD-R Ebony & Ivory ei ainakaan ulkoasunsa puolesta allekirjoittaneen silmiä hivele, vaikka lankakoristelu ideana ihan hauska onkin. Sisältö on kuitenkin tärkein. Levyn kaksi ensimmäistä raitaa ovat kokeilevan sekaisen oloisia mutta onneksi keskimmäinen veto, Kuoleman tappajan kuolema, alkaa jo päästä asiaan. Sen kaunis casiohenkinen loppusoitto tekee hienon intron todella hyvälle Hummani hei -coverille jota seuraa hauras ja kaunis instrumentaali Silmät. Sitten se jo loppuukin. Tämä on hieman turhauttavaa havaita, sillä ~18-minuuttinen epätasapainoinen kokonaisuus lähtee käyntiin vasta suhteellisen myöhään ja loppuu melkein heti kun ehtii herättää kuulijan kiinnostuksen.

Grey Parkin tehdasvalmisteinen mutta varsin koruton CD-R on jotain muuta kuin mitä olen heiltä tottunut kuulemaan. Tarjolla on varsin yhtenäistä, synteettistä ja jopa melodista pitkiin kuljetuksiin pohjaavaa musiikkia. Levyn saundi on tasapainoinen ja pehmeä, hengeltään vanha (siis ei missään analogisekvenssiretroilumielessä...) ja miellyttävä. Se jokin suurempi koukuttavuus tai hypnoottisuus loistaa poissaolollaan mutta kyseessä on joka tapauksessa suositeltava tuttavuus monenlaistenkin kuuntelutottumusten naisille ja miehille.

Aivan muunlaisesta musiikin parista kiinnostusta on lähiaikoina herättänyt Scornin todella synkkä ja bassovoimainen, dubstep-julkaisu (?) Stealth... Temaattisesti hyvää jatkoa viime aikoina esiintyneelle industrial metal -uudelleeninnostukselleni?

Ei kommentteja: