Viikko sitten Tyva Kyzy, kenties ainoa kansainvälisesti tunnettu kurkkulaulunaisyhtye, esiintyi Pitäjänmäessä paloturvallisuusmääräyksiä uhmaavan täydelle salille. Taas yksi sulka aktiivisen kurkkulauluyhdistyksen hattuun! Postilaatikosta taasen kolahti 31-sävelisen Fokker-urun 50-vuotisjuhlalevy. Juhla oli kylläkin jo kymmenisen vuotta sitten, mutta musiikki ei onneksi tässä suhteessa pääse vanhentumaan.
Pitskun kulttuurikirkko ei nimestään huolimatta palvele Jumalaa vaan tämä entinen kyläkirkkorakennus on tätä nykyä asuin- ja konserttikäytössä - kiitos paljolti tiettyjen aktiivisten pitäjänmäkeläisten. Tila on kodikas puutalo, jonka pieneen saliin Tyva Kyzy veti perjantaina 13.3. ehkä reilut sata henkeä nauttimaan Suomea alati laajemmin valloittavasta kurkkulaulusta. Yhtyeen esitys oli kauttaaltaan suhteellisen showmainen ja mukaan mahtui perinteisten kurkkulaulutyylien esittelyjen lisäksi kilpalaulantaa, eläinten äänten matkimista ja muutama muukin soitin kuin tutut kaksikieliset jousisoittimet (Igil). Merkittävä osa esityistä lauluista oli kurkkulaulutonta kansanmusiikkia, mikä ei sinänsä haitannut koska on ylipäätään hauska kuulla muutakin kuin sitä kaikkein tutuinta tuvalaista. Usein entuudestaan tuntemattomankin kurkkulauluyhtyeen konsertissa saattaa kuulla ties kuinka monta tuttua, oletettavasti Tuvassa vakaan perinneaseman saavuttanutta kappaletta.
Konsertin ensimmäinen puoliaika (välissä oli kahvitauko!) oli ajoittain hieman turhankin monimuotoista, erityisesti vauhdikkaampien duurirallien osalta. Toinen puoliaika alkoi yhtyeen managerin (?) soolona esittämästä tyylikkään minimaalisesta Igil-kappaleesta, jonka lopussa hänkin myös hieman lauloi. Selvästi yhtyettä vähäisemmällä vaikutuksella, tosin. Tämän jälkeen Tuvan Tytärten esitys pääsi taas käyntiin ja toinen puolisko olikin musiikillisesti paljon ensimmäistä yhtenäisempi, kiinnostavampi ja kurkkulaulusuorituksiltaan mieleenpainuva; yhtyeen taiteellisen johtajan, Choduraa Tumat'n, vakaa ja matala kargyraa teki todellisen vaikutuksen. Upeaa, matalaa kurkkulaulua ja aivan älyttömän puhtaasti, vailla sitä korinaa ja rahinaa jota tuskin voi mieskollegoiden äänestä koskaan poistaa.
Taannoisella mikrotonaalisuusluennolla mainittu 31-sävelurku, siis nk. Fokker-urku jäi kiinnostamaan ja googlettelun jälkeen tilasin pian lupaavien ääninäytteiden perusteella soitinta ja Huygens*-Fokkerin säveljärjestelmää juhlistavan levyn. Suurimmassa osassa kappaleita Fokker-urku on käytössä, mutta mukaan on mahtunut myös muutama laululle, viululle ja orkesterisoittimille sävelletty kappale. Nämäkin toki samassa mikrotonaalisessa hengessä. Kappaleet ovat viideltä eri säveltäjältä 1950-luvulta nykypäivään. Itse Fokker-uruista otetaan jo alkumetreillä kaikki irti; jos olet kuullut millaisen hakkaavan riitasoinnun tavallisista uruista saa aikaiseksi, voit kuvitella sen ihastuttavan kaaoksen, jonka 31-säveltä oktaaville antava soittopeli loihtii ilmoille soittajan niin halutessa. Levyn urkupuoli ei kuitenkaan rajoitu dissonanttiin musiikkiin vaan Fokkerin järjestelmää hyödynnetään myös hieman harmonisemmin ja hillitymmin. Tämä ääninäyte on kummittelevuudessaan aika viehättävä, tämä taas antaa hieman esimakua siitä, mitkä mahdollisuudet soitin tarjoaisi myös pienimuotoisemman musiikin suuntaan. Levyn keskelle sijoitetut kaksi kolmelle viululle sävellettyä kappaletta ovat ihan mukavia mutta rikkovat jossain määrin kokonaisuutta. Lopussa seisoo, jos ei kiitos, niin vähintäänkin häiriinnyttävä Rafael Reinan 20-minuuttinen sopraanolle ja erikoiselle orkesterikokoonpanolle säveltämä Drag on... claustrophobia joka tekee yli tunnin mittaiselle levylle ahdistavan, mutta kiehtovan lopun. En oikeastaan osaa sanoa ymmärränkö Reinan kappaletta vai en, mutta jollain kierolla tavalla sitä kuitenkin jaksaa kuunnella.
Pelkäsin saavani käsiini lähinnä mielenkiintoni tyydyttävän kuriositeetin, mutta tämä levy kestää näin parin ensikokeilun perusteella kuuntelua muutenkin. Hintaa kertyi postikuluineen 14e, ja mikäli innostuit, loput ääninäytteet, tilauslinkki, tietoa Hyugens-Fokker -säätiön toiminnasta ja kaikesta tähän liittyvästä löydät tämän linkin kautta: http://www.xs4all.nl/~huygensf/english/.
*Kyseessä on siis 1600-lukulainen tiedemies Christian Huygens, mikäli nimi sattuu kuulostamaan tutulta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti